Levinneisyys, asenteet ja suuntaukset

Levinneisyys

Alkoholi on tupakkaa ja kofeiinia lukuun ottamatta nuorten eniten käyttämä psykoaktiivinen aine EU:ssa. Ainakin kerran elämässään humalassa olleiden 15–16-vuotiaiden koululaisten osuus vaihtelee Portugalin 36 %:sta Tanskan 89 %:iin (90) (kaavio 19 ja kaavio 42 OL). Valtaosa EU:n nuorista ei ole koskaan käyttänyt huumeita, mutta huumeita kokeilleet ovat käyttäneet useimmiten kannabista ja sen jälkeen liuottimia (91). Kreikassa ja Ruotsissa vuonna 1999 tehdyn ESPAD-tutkimuksen mukaan ainakin kerran hengitettäviä/liuotintyyppisiä aineita käyttäneitä on yhtä paljon kuin ainakin kerran kannabista käyttäneitä 15–16-vuotiaissa koululaisia (92).



Kansallisissa koululaistutkimuksissa ei mitata nuorten ongelmakäyttöä, mutta niiden avulla voidaan arvioida huumeiden kokeilukäyttöä ja nuorten asenteita. Reitoxin raporttien ja vuoden 1999 ESPAD-raportin tietojen mukaan ainakin kerran kannabista käyttäneitä oli vähiten Portugalissa (8 %), Ruotsissa (8 %), Kreikassa (9 %) ja Suomessa (10 %). Ainakin kerran käyttäneitä oli eniten Ranskassa (35 %), Yhdistyneessä kuningaskunnassa (35 %), Irlannissa (32 %) ja Espanjassa (30 %). Koululaistutkimuksen otoskoot löytyvät tilastotaulukosta 3. Taulukon tiedot eivät ole täysin vertailukelpoisia, sillä kaikissa jäsenvaltioissa ei käytetty samoja koululaistutkimuksen menetelmiä.

Yleensä 15–16-vuotiaiden koululaisten keskuudessa on enemmän ainakin kerran kannabista, liuottimia ja rauhoittavia lääkkeitä (ilman lääkärin määräystä) käyttäneitä kuin piristeitä ja hallusinogeeneja käyttäneitä. Koululaisten kokaiini- ja heroiinikokeilut ovat melko harvinaisia EU:ssa, sillä 0–4 % on käyttänyt näitä huumeita ainakin kerran (tilastotaulukko 3).

Useimmilla kannabista kokeilleilla nuorilla on jonkin verran kokemusta alkoholista ja tupakasta. Ekstaasia, amfetamiineja, kokaiinia ja hallusinogeeneja käyttävät nuoret muodostavat yleensä erillisen ryhmän ja tulevat tietyistä yhteiskuntaryhmistä. Eri huumeiden kulutuksen suhteita esitellään taulukossa 15 OL, ja ne perustuvat Espanjan koululaistutkimuksen tietoihin (Observatorio Español sobre Drogas, 2002) (taulukko 15 OL). Huumeiden monimutkaiset ja yksilölliset käyttötavat ovat suuri haaste (Calafat et al., 1999; Parker ja Eggington, 2002; Smit et al., 2002).



Huumeidenkäytön yleisyys miesten keskuudessa näkyy selvemmin aikuisissa kuin koululaisissa. Koululaisten sukupuolierot ovat suurimmat Kreikassa, Ranskassa, Italiassa ja Portugalissa. Rauhoittavien lääkkeiden käyttö ilman lääkärin määräystä sekä alkoholin ja pillereiden yhteiskäyttö on poikkeuksellisesti yleensä yleisempää tytöillä.

Myös levinneisyys vaihtelee jäsenvaltioiden alueilla. Saksassa idän ja lännen välinen ero pienenee nopeammin koululaisten kuin aikuisten keskuudessa. Muut huumeiden levinneisyyteen liittyvät suuntaukset, kuten kannabiksen leviäminen maaseudulle, ovat samat kuin vanhemmassa väestössä.

Asenteet

Huumeidenkäytön tulevaa levinneisyyttä voidaan ennustaa tutkimalla asenteita erilaisia huumeita kohtaan. Vuonna 1999 kerran viikossa tapahtuvaa humalajuomista paheksuvien määrä vaihteli paljon, Tanskan melko alhaisesta 32 %:sta Italian 80 %:iin. Kannabiskokeiluja paheksuvien määrä vaihteli vähemmän: paheksuvia oli vähiten Ranskassa (42 %) ja eniten Portugalissa (79 %) ja Ruotsissa (78 %) (kaavio 43 OL). Asenteiden avulla voidaan ennustaa suuntauksia, mutta myös muita tekijöitä on mukana. Kaikissa jäsenvaltioissa yleensä hyvin suuri osa 15–16-vuotiaista koululaisista paheksui ekstaasi-, kokaiini- ja heroiinikokeiluja ja piti niitä "suurina riskeinä". Ekstaasikokeiluja paheksuvien määrä vaihteli Kreikan 71 %:sta Tanskan 90 %:iin.



Suuntaukset

Kaavio 20

Ainakin kerran (A) juopuneet, (B) kannabista käyttäneet sekä (C) ekstaasia käyttäneet (15–16-vuotiaat koululaiset)

item Tanska | item Kreikka | item Ranska | item Irlanti | item Italia | item Portugali | item Suomi | item Ruotsi | item Yhdistynyt kuningaskunta | item Norja | 

Lähde: ESPAD:n koululaistutkimukset (1995 ja 1999). Ranskan ja Kreikan vuoden 1995 tiedot perustuvat tutkimuksiin vuodelta 1993.

tulosta

Juopuneisuuden ja alkoholin humalahakuisen viihdekäytön lisääntyminen ovat huolestuttavia ilmiöitä (kaavio 44 OL). Ainakin kerran humalassa olleiden määrä lisääntyi tuntuvasti vuosina 1995–1999 Kreikassa ja Norjassa (kaavio 20). Alkoholin käytöstä ei saada täysin vertailukelpoisia tietoja niistä jäsenvaltioista, jotka eivät ole mukana ESPAD-tutkimuksissa, mutta tiedot Saksan (1973–2001) ja Espanjan (1994–2000) suuntauksista osoittavat nuorten alkoholin kulutuksen laskeneen viime aikoina (Bunderszentrale für Gesundheitliche Aufklärung, 2002; Observatorio Español sobre Drogas, 2002). Kokonaiskulutus voi kuitenkin laskea samanaikaisesti, kun humalahakuisen viihdekäytön malli lisääntyy.



Ainakin kerran kannabista käyttäneiden määrä lisääntyi 1990-luvulla siinä määrin, että kannabiksen käytön voidaan sanoa olevan yleistä monessa jäsenvaltiossa. Nuorten kannabiksen käyttö väheni kuitenkin vuoteen 1999 mennessä Irlannissa, Alankomaissa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa. Tämä voi viitata siihen, että näissä maissa levinneisyys on saavuttanut lakipisteen ja että se on tasaantumassa noin 30 %:iin.

Ainakin kerran ekstaasia käyttäneiden määrä näyttäisi olevan tasaantumassa paljon alemmalle tasolle kuin kannabista käyttäneiden määrä. Yhdistyneessä kuningaskunnassa ainakin kerran kannabista ja ekstaasia käyttäneiden määrä laski, saatavuuden katsottiin vaikeutuneen (93) (kaavio 45 OL) ja paheksuvien määrä kasvoi (kaavio 46 OL). Koululaisia, jotka pitivät yhteen tai kahteen ekstaasikokeiluun liittyvää riskiä suurena, oli vuonna 1999 suhteellisesti eniten niissä kahdessa jäsenvaltiossa (Irlannissa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa), joissa oli myös eniten ainakin kerran ekstaasia käyttäneitä (kaavio 47 OL) ja joissa suhteellisen pieni määrä ekstaasikuolemia sai runsaasti näkyvyyttä tiedotusvälineissä. Näkyvyys tiedotusvälineissä ja yhä kielteisempi kuva ekstaasista ovat ilmeisesti vähentäneet ekstaasin käyttöä näissä jäsenvaltioissa.



Nuoret arvioivat toisiaan imagon, tyylin ja tiettyjen statussymbolien perusteella. Tällaiset symbolit, joita voivat olla myös huumeet, muuttuvat jatkuvasti. Nykyinen kielteinen kuva heroiinin käyttäjistä ja muiden huumeiden vaivaton saatavuus ovat tärkeitä tekijöitä huumevalinnoissa (FitzGerald et al., 2003). Tuore analyysi englanninkielisen populaarimusiikin huumeaiheisista sanoituksista 1960-luvulta lähtien osoittaa, että nykypäivän lauluntekijät tuovat entistä useammin esille kannabiksen haittoja (kaavio 48 OL) (Markert, 2001).



Äskettäin tehtiin tutkimus, johon osallistui 878 alle 19-vuotiasta nuorta kymmenestä EU:n kaupungista. Tutkimustulosten perusteella on merkkejä amfetamiinin ja ekstaasin käytön mahdollisesta vähenemisestä ja kokaiinin käytön lisääntymisestä kaupunkien valtakulttuurissa. Tämä otos ei ollut riittävän edustava tai laaja, jotta siitä voitaisiin tehdä ehdottomia päätelmiä. Tutkimuksen vastaajat käyttivät alkoholiin enemmän rahaa kuin huumeisiin tai mihinkään muuhun virkistyskäytön ryhmään, kuten diskojen ja klubien sisäänpääsymaksuihin tai elokuvalippuihin, matkapuhelimiin ja tupakkaan (Calafat et al., 2003) (kaavio 49 OL).



Huoli nuorten ongelmakäyttäjien kokaiini- ja base-/crack-markkinoiden mahdollisesta kasvusta on lisääntynyt melkein kaikissa EU:n jäsenvaltioissa (Belgiassa, Tanskassa, Saksassa, Espanjassa, Ranskassa, Luxemburgissa, Italiassa, Alankomaissa, Itävallassa, Portugalissa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa). Ks. suuntaukset saatavuudessa.


(90) Vastaajat, jotka olivat päihtyneet alkoholijuomista.

(91) Vastaajat, jotka olivat nuuhkineet jotakin ainetta (kuten liimaa tai aerosoleja) päihtyäkseen.

(92Tilastotaulukko 3: Koululaistutkimukset: ainakin kerran huumeita käyttäneet 15–16-vuotiaat oppilaat.

(93) Vastaajat, jotka halutessaan saisivat huumetta “erittäin helposti” tai “melko helposti”.