Syrjäytymisen ja huumeidenkäytön välinen yhteys

Hoitoa saavan väestön sosiaalisista oloista on saatavilla jonkin verran tietoja. Huumeidenkäyttöön liittyviin sosioekonomisiin tekijöihin sisältyy matala koulutustaso, aikainen koulunkäynnin lopettaminen ja keskeyttäminen, työttömyys, matalat palkat ja vaikeat työt, alhaiset tulot ja velkaantuminen, asumiseen liittyvä turvattomuus ja kodittomuus, kuolleisuus ja huumeisiin liittyvät sairaudet, terveydenhuollon heikko saatavuus ja sosiaalinen leimautuminen (taulukko 5).

Huumeidenkäyttäjien sosiaalisissa oloissa on merkityksellisiä eroja käytettävän aineen ja käyttötavan mukaan; huonoimmat olot ovat heroiinin ja opiaattien käyttäjillä sekä kroonisilla huumeriippuvaisilla.

Taulukko 5: Hoidossa olevien asiakkaiden sosiaaliset olot (koulutus, työtilanne, asuminen) EU:n jäsenvaltioissa vuonna 2001

Sosiaaliset olot

Hoidossa olevat huumeidenkäyttäjät (pätevä %) (1)

Koulutus (n = 98 688)

Koulua käymätön / jättänyt opinnot kesken ala-asteella

8,0

Ala-asteen koulutus

43,6

Työmarkkina-asema (n = 100 000)

Työtön

47,4

Muutoin työmarkkinoiden ulkopuolella

9,6

Asuminen (n = 41 299)

Epävakaa asumistilanne

10,4

Laitoksessa

7,5

(1) Prosenttiosuudet lasketaan kussakin kohdassa ilmoitettujen tapausten kokonaismäärästä; summa ei ole 100 %, sillä ainoastaan tämän kappaleen kannalta merkitykselliset arvot on ilmoitettu (kouluakäymätön, työtön jne.); täydelliset luvut esitetään kaaviossa 55 OL: Koulutustaso kaikkien asiakkaiden keskuudessa maittain; kaavio 56 OL: Työmarkkina-asema kaikkien asiakkaiden keskuudessa maittain; ja kaavio 57 OL: Elinolosuhteet kaikkien asiakkaiden keskuudessa maittain.

Lähde: Reitoxin kansalliset raportit – TDI-protokollan mukaiset tiedot 2001.

Kaikista vuonna 2001 hoidossa olleista asiakkaista 47 % ei ollut koskaan käynyt koulua tai oli käynyt vain ala-asteen; myös korkeat koulunkäynnin aikaisen lopettamisen ja keskeyttämisen asteet ovat yleisiä huumeidenkäyttäjien keskuudessa. Ensisijaisen huumeen ja maiden välillä on eroja (kaavio 55 OL): opiaattien (etenkin heroiinin) käyttäjillä on matalin koulutustaso (kansalliset raportit, 2002).



Epävakaiden sosiaalisten olojen takia huumeidenkäyttäjillä on myös työmarkkina-asemaan liittyviä ongelmia: työttömyysasteet ovat erittäin korkeita verrattuna valtaväestöön (47,4 % huumeidenkäyttäjistä verrattuna 8,2 %:iin (104) valtaväestöstä). Työtä on vaikea saada, ja huumeidenkäyttäjät pystyvät harvoin pitämään työpaikkaa pitkään tai edistymään uralla (DrugScope, 2000) (kaavio 56 OL). Epävakaa työmarkkina-asema voi johtaa taloudellisiin ongelmiin; huumeriippuvaisilla on usein matalat tulot jos tuloja lainkaan (32–77 % hoidossa olevista asiakkaista elää sosiaalietuuksilla). Myös velkaantuminen on yleistä.



Huumeidenkäyttäjien elinolosuhteiden ilmoitetaan olevan usein erittäin kehnot: 10,4 %:lla asiakkaista on epävakaa asumistilanne ja 7,5 % asuu laitoksessa. Lisäksi monet maat ovat ilmoittaneet korkeita kodittomuusasteita (jopa 29 %) huumeidenkäyttäjien keskuudessa (kaavio 57 OL).



Kansallisuuden osalta hoidossa olevat huumeidenkäyttäjät heijastavat väestörakennetta (kaavio 58 OL): asiakkaat ovat pääosin sen maan kansalaisia, jossa he hakeutuvat hoitoon, ja muista maista (Euroopasta tai sen ulkopuolelta) kotoisin olevien asiakkaiden määrä vastaa ulkomaalaisten osuutta väestössä. On kuitenkin syytä pitää mielessä, että joissakin maissa asiakkaita ei saa rekisteröidä kansallisuuden tai etnisen alkuperän mukaan, ja tätä tietoa ei näin ollen ole aina saatavilla.



Suorien terveysvaikutusten lisäksi (ks. huumeisiin liittyvät tartuntataudit ja huumekuolemat) huumeidenkäyttäjien voi olla vaikea saada hoitoa, koska he suhtautuvat vastahakoisesti hoitopalvelujen kanssa asioimiseen tai koska heidän koulutustasonsa on alhainen, koska lääkintäpalvelujen valtavirta ei juurikaan hyväksy heitä ja koska heillä on ainutlaatuisia terveysongelmia, joihin ei ole saatavilla asianmukaista hoitoa.

Huumeidenkäyttäjät kärsivät lopuksi kielteisestä kuvasta yhteiskunnassa, ja tavallinen väestö ja julkiset viranomaiset saattavat kohdella heitä vihamielisesti. Wieniläisessä vankilassa tehdyssä tutkimuksessa havaittiin, että huumeidenkäyttäjät saattavat joutua poliisien ja muiden julkisten viranomaisten henkisen ja fyysisen väkivallan kohteeksi (Waidner, 1999).


(104) Keskimääräinen työttömyysaste 15 jäsenvaltiossa (Eurostat, 2002).