Loppupäätelmät

Analysoitaessa huumeisiin liittyviä menoja tässä tutkimuksessa on syytä erottaa menojen tutkiminen kansallisella tasolla ja maiden välinen vertailu.

Tuoreet tutkimukset joissakin maissa (113) ovat osoittaneet mahdolliseksi saada tyydyttäviä tuloksia, jopa soveltamatta ”kansainvälisesti hyväksyttyjä menetelmiä”. Tietenkin kyseiseltä pohjalta maiden välinen vertailtavuus on rajoittunutta, mutta silti kansallisella tasolla tämä tutkimus voi lisätä tietoa huumeilmiöön liittyvistä toimintamalleista. Se voi olla hyödyllinen väline myös päätöksentekijöille oman maan menotason arvioimiseksi aikaan (toistettaessa) ja eri sektoreihin nähden (riittävästi eriteltynä). Lisäksi, kun kustannusarvioita verrataan muihin indikaattoreihin, on mahdollista arvioida, kuinka paljon rahaa käytetään yhtä huumeriippuvaista kohti tai kuinka paljon huumeiden kysynnän vähentämisen politiikka maksaa verrattuna muihin toimintalinjoihin tai kuinka paljon kansalaisten on maksettava huumeiden kysynnän vähentämisestä.

Nämä luvut ja vertailut tuovat esiin asiaankuuluvia kysymyksiä ja olettamuksia, joihin voidaan saada vastauksia syvällisempien tutkimusten avulla.

Maiden väliset vertailut ovat toinen ulottuvuus huumeisiin liittyvässä kustannusarvioiden tutkimuksessa. Kuten tässä tutkimuksessa todettiin, kyseiset tutkimukset ovat voimakkaasti riippuvaisia erilaisista tietolähteistä, ja sen vuoksi niitä hankaloittaa yhdenmukaisuuden puute eri maiden menetelmissä, tilastoissa ja luvuissa. Näiden (ja muiden) vaikeuksien voittamiseksi pitäisi ottaa käyttöön yhteiset tiedonkeruun standardit. Tällainen lähestymistapa vaatisi kuitenkin investointeja ilman varmuutta lopullisten tulosten laadusta ja hyödyllisyydestä. Ennen tällaista investointia tarvitaan lisätutkimuksia sekä syvällistä pohdiskelua tällaisten tutkimusten merkityksellisyydestä ja hyödyllisyydestä Euroopan tasolla.

Sillä välin ja samalla kun eurooppalaiset yhteistyökumppanit pohtivat edelleen kehittämisen kysymyksiä, EMCDDA:n tehtävänä on jatkaa tilastollisten järjestelmien kehittelyä ja parantelua alalla ja levittää tietoa käytössä olevista menetelmistä sekä meneillään olevista tutkimuksista.


(113)  Kopp and Fenoglio (2000), Uhl (2001), ONDCP (2001), Godfrey et al. (2002) ja Origer (2002). Ks. myös kansalliset Espanjan, Itävalla, Kreikan ja Portugalin seurantakeskukset (National Focal Points) Reitoxin vuoden 2002 kansallisten raporttien puitteista.